Salmiakista

Suuni on täynnä panttereita. Ne ovat parhaita silleen että suu on niitä ihan täynnä, sama juttu kuin laivalla myytävien pingviinisalmiakkien kanssa.

Salmiakki on suosikkini. Eräs lapsuudenmuistoni on, kuinka isoäiti ja isoisä tulivat käymään meillä pohjoisessa ja toivat tuliaisiksi minulle ja siskolleni molemmille oman ison -siis todella ison- irtokarkkipussin salmiakkia. Siis pelkkää salmiakkia!!! Se oli ostettu Karkkipussista, pussi oli oranssivinoraidallinen paperipussi missä luki Karkkipussi ja oli kaupan logo sellainen vanha käärepaperikarkki. Muistan kuinka joskus Helsingissä käydessämme kävimme tuolla Karkkipussissa; se oli pienen tytön unelma. Laatikoittain irtokarkkia, ja monta erilaista mustaa.
Saimme syödä niin paljon kuin jaksoimme, ja menimme syömään salmiakkia takapihan puutarhakeinuun. Istuimme keinun "lattialla" ja nautimme. Pussissa oli niin montaa uutta salmiakkilajia -etenkin mustat sammakat jäivät mieleen. Ja mustat Malacon kalat.
Niinhän siinä kävi että söimme niin paljon että tuli paha olo, mutta karkkia jäi silti! Ne äiti takavarikoi odottamaan karkkipäivää. En tiedä oliko hänellä taka-ajatuksena se, että olisimme syöneet niin paljon, että kiintiö olisi tullut loppuiäksi täyteen, mutta ei. Edelleen irtokarkkipussini on pääasiassa musta -jokunen "musta" lammas tosin on nykyään joukossa.

Huomaan että salmiakkimakuni on iän myötä muuttunut. Nuorempana suosin mm turkinpippureita ja muita kovia salmiakkeja. Ufot olivat vähän huijausta kun niissä oli sisällä salmiakkijauhetta, mutta suurin osa kuitenkin sitä punaista. Joskus myöhemmin tuli mukaan kokosalmiakkiufoja.

Sitten oli just nämä Malacon kalat (ja ne muuten olivat hyviä juuri niiden hedelmäkalojen kanssa, toivat salmiakkikalan aromin parhaiten esiin).

Jossain vaiheessa pidin erityisesti pehmeistä ufoista ja KingKongeista.

Nyt, lähes 30 vuotta salmiakkia syöneenä tiedän jo tasan tarkkaan miltä mikin salmiakkilaji maistuu. Kun menen karkkilaareille ennen leffaa niin mietin mikä "olo" minulla on, mitä makua tekee mieli.

Ja edelleen pussini on pääasiassa musta, mutta salmiakin sijasta siellä on nykyään paljon lakritsaa ja suklaata. Ne ovatkin valloittamattomat karkkisaarekkeet, lakumaut ja suklaa (mutta tumma!). Sehän sopii muuten Jyväskylään, täytyy ottaa suunta kohti Pandan tehtaita. Nyt otan suunnan kohti keittiön kaappia ja haen sieltä tummaa suklaata, sillä pantterit loppuivat.